Onko "evidence based medicine" uskomus ja mainoslause?

Evidence based medicine, EBM, tuli tietoisuuteemme erityisesti 90-luvulla merkiten "tieteellisesti tutkittua totuutta" lääketieteessä. Skeptikot käyttivät sitä erottamaan tutkittu tieto muusta, erityisesti täydentävistä hoidoista (CAM-hoidot). Nyt 25 vuoden kuluttua on korkea aika tutkia miksi näin tehtiin ja mihin se johti?
Tieteessä mikä tahansa metodi perustuu perusoletuksiin eli aksioomeihin (=uskomukseen todellisuuden luonteesta). Mitkä ovat evidence baced medicinen perusoletukset?

1. Ihmisen hoidossa oleellista on löytää vaikuttava syy-seuraus suhde, esim. lääketutkimuksessa vaikuttava aine, jonka etsimiseen läätetutkimus perustuu ja joka on ilmoitettava lääkettä markkinoitaessa. Tämän suhteen löytämiseksi tehdään satunnaistettu kliininen koe, RCT, jonka tulokset tulee voida esittää väestötasolla tilastollisina todennäköisyyksinä.
Mihin tämä tutkimumetodi uskoo, kun sitä soelletaan ihmiseen?
- Se uskoo/olettaa, että ihminen on aineellinen olento, johon hoidollisesti voi vaikuttaa aineellisesti. Tätä uskomusta kutsutaan filosofiassa materialismiksi ja se sulkee pois inhimillisen kokemuksen eli kaikki muut ihmisen olemisen tasot,  ajatukset, tunteet, tietoisuuden, yhteisöllisyyden, tunneperimän, ja/tai palauttaa ne aineeseen (reduktionismi).
- Jos ihmisen uskotaan olevan ainetta, on tämä uskomus erityisen hyödyllinen lääketeollisuudelle, koska lääketeollisuus tutkii aineita ja niiden vaikutuksia ja tuottaa sitä kautta itselleen liiketoimintaa eli markkinoi ja myy "vaikuttavaa ainetta" sisältäviä lääkkeitä. Lääketeollisuuden kannalta "evidence based medicine" on mitä sopivin markkinointi ja mainoslause, joka samalla antaa lähes yksinoikeuden hoitamiseen, estää kilpailua ja sulkee usein muut hoitovaihtoehdot pois.

2. Toinen evidence based medicinen uskomus on, että ihminen aineellisena olentona on hyvin yksinkertainen eli riittää osoittaa kokeellisesti (RCT) vain yhden aineen vaikutus yhteen oireeseen riittävällä todennököisyydellä. Tämä riittää myyntiluvan saamiseen, kun lisäksi osoittaa, että aine ei johda liiallisiin riskeihin eli myrkkyvaikutuksiin lyhyellä tähtäimellä (toksisuustutkimukset). Pitkäaikaisten myrkkyvaikutusten (sivuoireiden) koekaniineina ovat ainetta käyttävät ihmiset, koska aineiden kasaantumista kehoon pitkällä aikavälillä ei juurikaan tutkita. Näin pitkäaikaisten vaikutusten seuranta on puutteellista ja pääosin käyttäjien oman aktiivisuuden varassa. Myös hyvin monimutkaiset vaikutusmekanismit (muut sairaudet, yhteisvaikutukset, jne.) ja aikaseurannat suhteessa näihin voidaan unohtaa, samoin muut mahdolliset luonnonmukaiset tavat hoitaa esim. ruokavaliolla tai tunne- ja kehoterapioilla, koska niitä ei näin yksinkertaisella metodilla edes voida "todistaa" toimiviksi. Niiden vaikutushan kun ei ole aineelinen, vaan inhimillinen ja kokonaisvaltainen, sisältäen ihmissuhteet, tunteet, ajatukset, tunneperimän, tietoisuuden, joita voidaan tutkia vain ihmistieteen tutkimusmetodilla, jossa ihmisen yksilöllisellä kokemuksella on ratkaiseva asema.
- Näin lääketutkimus on yksinkertaista ja myyntiluvan saa melko varmasti, ilman kriittistä puolueetonta arviointia ja vaihtoehtojen vertailua.

3. Kolmas oletus on se, että oireen hoitaminen / poistaminen riittää. Kun kiinnitetään huomio vain oireeseen, jää syy hämärän peittoon ja hoitotulos voi olla heikko, jopa vahingollinen. Pahimmillaan vain oiretta hoitamalla syy tukahdutetaan ja tila kroonisoituu, jääden pysyväksi. Oirehoidon seurauksena voi myös syntyä lumipalloefekti: syntyy yhä uusia oireita, joiden hoito synnyttää taas uusia oireita. Myös oirehoito riittää -oletus / uskomus sopii lääketeollisuudelle hyvin. Se takaa pysyvät ja yhä lisääntyät lääkkeiden myyntitulot ihmisen loppu eliniäksi, koska krooninen sairaushistoria pelkillä oirehoidoilla usein vain pitenee ja pitenee. Koska oireiden syyt nyky-yhteiskunnassa ovat yhä useammin sosiaalisia, opittuihin tottumuksiimme, ruokavalioomme, ihmissuhteisimme, tunnekriiseihimme liittyviä, pahenevat ja kumuloituvat nämä todelliset sairauksien syyt ja jäävät pääosin ilman huomiota ja hoitoa. Lisäksi usein ihminen pitkällä tähtäimellä addiktoituu lääkkeisiin tai sairastuu entistä pahemmin niiden takia.

Jo nämä kolme oletusta saattavat evidence based medicinen liian yksipuolisena lähestymistapana kyseenalaiseen valoon. Se on vain yksi uskomus uskomusten joukossa. Tämä johtaa helposti virheisiin ja tutkimustulosten helppoon manipulointiin (saadaan aina se toivottu tulos mitä halutaan) ja terveydenhoitomenojen jatkuvaan kasvuun. Itse sairauksien syitä ei tarvitse tutkia eikä poistaa eikä niihin edes kajota. Lisäksi yksipuolinen ainehoito aiheuttaa uusia oireita, joita taas hoidetaan uusilla näihin oireisiin vaikuttavilla ainehoidoilla. Näin on keksitty oirehoitojen kehä, joka ei pysähdy. Se on ikiliikkuja, joka pysähtyy vasta kun ihminen kuolee. Lääketieteellinen hoitaminen onkin kolmanneksi yleisin kuolisyy USA:ssa.

1. Tutkimuskohteen eli ihmisen olettaminen vain aineeksi on uskomus ja verrattavissa mihin tahansa uskontoon. Jos ihminen uskoo materialismiin, niin uskomuksena se on sallittua, mutta tieteenä liian yksipuolinen lähestymistapa. Lääketutkimus ja lääketiede on näin tehnyt aineesta (=vaikuttava lääkeaine) oikean tieteellisen paradigman (EBM ja RCT). Kaikki lääkärit on pakotettu uskomaan samoin, kun samanainaisesti tämän perususkomuksen kanssa lääkärivala muutettiin siten, että vain aineisiin, evidence based medicine -lääkeaineisiin, uskovat saavat harjoittaa lääkärin ammattia ja muut, siis vääräuskoiset erotetaan ja heiltä viedään lääkärin oikeudet. Tämä sopii eriomaisesti lääketeollisuuden tarpeisiin, koska lääkäri alistetaan samalla uskomaan materialistiseen lääketeollisuuteen, joka tuottaa heidän käyttöönsä yhä uusia aineita.

2. Usko aineeseen, lääkeusko, on kuin tehty lääketeollisuutta varten. Evidence based medicine (ja RCT) onkin kaikkien aikojen tuottoisin mainoslause, mitä mikään tieteen / teollisuuden ala on ehkäpä koskaan keksinyt. Edes mainosrahaa ei juurikaan tarvita, koska lääkärit on lääkärivalan muuttamisen ja käypähoitosuositusten kautta pakotettu toimimaan mainosmiehinä ja lääkemyyjinä. Markkinointiketju on edullinen, täydellinen ja valtion tukema.
Uskontoja on kaikenlaisia, mutta tämä tiedeusko on kyllä kaikkien aikojen rahakkain.

Jos lääkärinä et usko ja toimi evidence based medicine -ohjeistuksen mukaan, Sinut uhataan erottaa, kuten muissakin uskonnoissa tehdään. Kela korvaa ja valtio suojelee niitä, jotka uskovat "oikein". Tässä koko järjestelmä on alistettu yhden, hyvin yksipuolisen ja puutteelisen tieteellisen paradigman uhriksi. Näin estetään luovuus, uudet innovaatiot ja kehitys pysähtyy. Vain yksityinen bisnes, lääketeollisuus lihoo ja hyötyy ja voi samalla ohjata tulevia hoitokäytäntöjä
.
Valvotusti ja kohteeseen soveltuen rajattuna evidence based medicine kyllä toimii omissa rajoissaan. Silloin kun luonnonmukaista, ilman sivuvaikutuksia olevaa ja ihmisen kokonaisvaltaisesti huomioivaa vaihtoehtoa ei ole, on aineellinen vaikuttaminen toki paikallaan. Ensin on kuitenkin aina selvitettävä ennaltaehkäisyn mahdollisuudet, esim. ravinto, yrtit ja luonnonmukaiset täydentävät hoitovaihtoehdot, ja vasta sen jälkeen on oikein turvautua kovempiin keinoihin, jolloin joudutaan hyväksymään niiden sivuvaikutukset. Vain näin toimien aineellisten lääkehoitojen vahingolliset vaikutukset, mm. riippuvuuksien syntyminen, sivuvaikutukset, niiden hoito yhä uusilla oirehoidoilla, syntyneet kuolemantapaukset ja yhä kasvavat lääkemenot voidaan estää.

Terveydenhoitomenojen raju kasvu ei ole pelkästään hyvien uusien hoitojen seurausta, vaan usein myös uusien turhien ja jopa vahingollisten hoitojen seurausta, joiden yhteinen nimittäjä ja luoja on evidence based medicine (RCT), lääkärivalan muuttaminen ja käypähoitosuositukset, jotka ovat nekin usein lääketeollisuuden ohjauksessa (EBM ja RCT -ohjaus).

Terveydenhoitomenoja voitaisiin tehokkaasti vähentää seuraavin keinoin:
1. Kokonaisvaltiaisen ihmistieteellisen humanistisen lähestymistavan käyttöönotolla tutkimuksessa ja hoidossa, koska ihminen on kokonaisvaltainen olento, kehollisuuden lisäksi esim. ajatteleva, tunteva ja sosiaalinen, niin kokemustieto on huomioitava tutkimuksessa ja hoidossa.
2. Ennaltaehkäisevien ja täydentävien hoitojen käyttöönotolla rekisteröimällä ne.
3. Luopumalla edidence based medicine- doktriinista (RCT) ainoana oikeana lähestymistapana.
4. Ottamalla käyttöön oirehoitojen sijasta sairauksien todellisiin syihin keskittyvät tutkimusmetodit ja tieteelliset paradigmat, jotka ottavat huomioon inhimillisen kokemustiedon.
5. Valvomalla ja kontrolloimalla lääketeollisuutta, niin että se ei enään voi ohjailla lääkäreitä pelkkiin oirehoitoihin.
6. Palauttamalla lääkärivala alkuperäiseen hippokrateelaiseen muotoonsa, jossa lääkärillä on eettinen vastuu ammatinharjoittamisestaan.
7. Estämällä lääketeollisuuden suora vaikutus lääkäreihin (korruptiolainsäädäntö ja valvonta).
8. Luopumalla nykymuotoisista käypähoitosuosituksista. Tilalle kokonaisvaltaiset, ennaltaehkäisevät, humanistiset ja erilaiset yksilön kokemustiedon huomioivat hoitovaihtoehdot.
9. Muuttamalla lääketieteen nimi, joka nyt harhaanjohtavasti mainostaa vain lääkehoitoa, terveystieteeksi, jonka sateenvarjon alla tulee olla koko ennaltaehkäisyyn painottava terveydenhoito.

Ylläolevan perusteella evidence based medicine on uskoon perustuva mainoslause, joka on kehitetty ja  soveltuu hyvin nykymuotoisen materialistisen lääketeollisuuden käytöön, mutta joka modernissa kokonaisvaltaisessa terveystietteellisessä ajattelussa on yksipuolinen ja siksi siitä tulee ainoana oikeana totuutena luopua.

Antti Pietiäinen
Humanistisen, kokonaisvaltaisen kokemuslääketieteen edustaja.

Onko lääketiede menettämässä otteensa?

Olen ihmetellyt viimeaikaista menoa, kun lääketeollisuuden ongelmat ovat tulleet yleisesti tietoon. Viittaan esim. opiaattisärkylääkkeisiin ja kolesterolilääkkeisiin. Muita ongelmia esim. ennaltaehkäisevä lääkitys diabetes 2:den hoidossa tai entäpä väite, ettei lääketeollisuus edes halua parantaa syöpää, koska se on niin tuottoisa bisnes, http://www.naturalnews.com/049816_Big_Pharma_cancer_industr….? Pisimmälle menee lääketeollisuutta itsekin palvellut professori Peter C. Gøtzsche, joka vertaa kirjassaan Tappavat lääkkeet lääketeollisuutta järjestäytyneeseen rikollisuuteen, http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014090718638829_ul.shtml. 
Jopa Suomen Käypä hoito -suositusten sanotaan olevan lääketeollisuuden masinoimia, http://www.kaleva.fi/…/hoitosuositusten-tekijoilla-…/697896/. Näinhän lääketeollisuuden bisneksenteko on suorastaan "valtiollistettu", koska lähes koko Suomen lääkärikunta on riippuvainen näistä "lääketeollisuuden" antamista suosituksista. Näin lääketeollisuus on vaikuttanut voimakkaasti lääketieteen ja jopa sen käytännön harjoittamiseen. Kun huomioidaan yhteiskunnan verovaroin maksamat Kela -korvaukset ja lääketieteen oleminen yhteiskunnan erityisessä suojeluksessa (ja lähes täysin vailla kilpailua), on tämä melko erikoista!
Kun lisäksi lääketutkimus on lähes puhdasta lääketeollisuuuden salatiedettä, johon edes WHO ei näytä voivan puuttua, http://www.potilaanlaakarilehti.fi/…/who-vaatii-kaikkien-…/…, vaan sekin vain vaatii kaikkien lääketutkimusten julkaisemista.
Mikä tässä tilanteessa on lääkärin asema? Onko hän enää pelkkä lääketeollisuuden juoksupoika, johon psykiatrien osalta Ben Furman uutuuskirjassaan viitataan,  http://www.iltalehti.fi/mieli/2015051719710238_md.shtml. Tähän viittaa myös lääketeollisuuden käyttämä valtava rahamäärä lääkäreihin, http://www.kauppalehti.fi/…/al-laakefirmat-syytav…/6RbvquqX . Tätä rahaa tuskin tuhlataan turhaan? Ja kun lisäksi lääkärikunta on Käypä hoito -suositusten varassa jo lääkärivalansakin takia, jossa hippokrateelaisella omallatunnolla ja etiikalla ei ole enää sijaa, on tilanne vaikea. Meitä ei siis hoida enään lääkäri, vaan peitetysti "lääketeollisuus", hieman yksinkertaistaen. Kyllä tässä lääkärin etiikka on kovilla ja olisikin aika muuttaa lääkärivalaa, palauttaa se alkuperäiseen hippokrateelaiseen muotoonsa. Ymmärrän omantunnon omaavien lääkäreiden huolen tästä, josta toistuvasti saa kuulla ja lukea.
Kun tiedetään lisäksi kuinka valtava säästö yhteiskunnalle ja kuinka suurien kärsimysten loppuminen ihmisille olisi siirtyminen luonnonmukaisiin, täydentäviin ja perinnehoitohin, http://yle.fi/…/hurja_vaite_perinnelaaketieteen_osa…/6739102, niin miksi niin ei tehdä? Miksi täydentäviä hoitoja ei ole vieläkään rekisteröity?
En ymmärrä. Miksi ihmisten turhan kärsimyksen pitää jatkua ja esim. lääkehuumeriippuvuuksien vain lisääntyä? Miksi lääketeollisuuden annetaan tehdä tämä? Miksi lääketeollisuutta / lääketiedettä ei valvota? Miksi tehokkaita luonnonmukaisia hoitoja ei tutkita laajasti ja oteta käyttöön? 

Antti Pietiäinen

Asiakastapaus Maija: Identiteetti hukassa

Tunneterapiakoulutuksiin ja myös terapioihin tulee yhä enemmän ihmisiä, jotka etsivät itseään, identitteettiään. Se on nykyisin usein joko koulutukseen tai terapiaan tulon syy. Terve tunnetasapaino ja identiteetti ovat terveyden ja hyvinvoinnin perusta. Ne ennaltaehkäisevät sairauksia paremmin kuin mikään muu. Ne omaava ihminen valitsee terveellistä ravintoa ja liikkuu riittävästi, koska hänellä on siihen motiivi, energiaa ja syy. Hän liittyy muihin ihmisiin oikealla tavoin, itsenäisenä, ilman läheisriippuvuutta ja tarvetta hallita. Hän uskaltaa sitoutua, rakastua, ottaa rohkeasti elämisen riskin - tässä ja nyt.

Seuraavassa haluan jakaa yhden tunnetaideterapiaprosessin tarinan. Henkilön nimi on vaihdettu.

Epätodellinen prinsessa

Maija kokee olevansa ei-kukaan tai oikeastaan aina se mitä kukakin haluaa hänen olevan: hänellä on vaihtuva identiteetti. Hän ei tiedä kuka on ja mitä haluaa. Ulospäin hän on vahva: miehet pelkäävät häntä. Hän käyttää miehiä halutessaan jopa hyväkseen, mutta ei pysty sitoutumaan tunnemielessä.

Tästä lähtökohdasta Maija tulee tunnetaideterapiaan ja haluaa tietää kuka on, löytää itsensä, identiteettinsä.

Pelko

Maijan ensimmäinen maalaus oli Pelko, uskallanko lähteä tunnematkalle itseeni, kohdata omat traumani? Hän käy keskustelun läheisensä kanssa:

Hän: ”Siinä on puita.”
Maija: ”Niin on, se on vähän niin kuin polun alku, vähän pelottavaan metsään, jonne täytyy kuitenkin mennä, kun se on niin kaunis ja kiehtova.”

Hän: ”Mitä siellä toisessa päässä on?”
Maija: ” Toivottavasti hyviä asioita. Varmasti hyviä asioita.”

Hän: ”Sun täytyy maalata se. Ja vielä se, joka on polulla.”

Epätodellinen prinsessa

Maija maalaa seuraavaksi kuvan, jonka nimeksi tulee "Epätodellinen prinsessa". Hän on yksinäinen ja sitoutumiskammoinen, mutta kaipaa läheisyyttä, kosketusta, kykenemättä kuitenkaan siihen muuta kuin tilapäisesti, seksuaalisessa mielessä. 

Voisi sanoa, että hän on sairastunut vahvuuteen omien lapsuutensa ja tunneperimänsä traumojen takia, ollen niiden vanki, niiden vietävissä. 

Herää kysymys: uskaltaako hän luopua vahvuudesta ja kohdata yksinäisyytensä, lapsuutensa ja perimänsä pelot?

Mikä on Maijan identiteetti, suhde äitiin ja isään, isovanhempiinsa? Löytyykä niistä selitys?
                                                                                                                                                                 

Haaveäiti

Möhkäle isä

Leijonaisä

Äidin toinen puoli

  

  

  Maijan suhde äitiin ja isään on hyvin kahtiajakautunut:

  Vasemmalla äidin kaksi eri hahmoa, vahva hopeinen haaveäiti ja äidin toinen, käyttäytymisen irvokas puoli, jota hän tyttönä ei voi olla huomaamatta.Vasemmalla leijonaisä, haavekuvana, ja sen vieressä todellinen, pois katsova, möhkäle isä. Näistä Maija yrittää rakentaa identiteettinsä.

 

Elämänkaarikuva, Maija 7-8v

Tämä elämänkaarikuva on Maijan tunnperosessissa keskeinen. Hänen vanhempansa eroavat, kun hän on 7-8 vuotias. Samalla koulu alkaa ja hänen veljensä sairastuu, hänestä tulee erityislapsen sisar. Hän tuntee olevansa täysin hylätty, syrjäytetty ja vailla turvaa. Tämän trauman kohtaamisesta alkaa eheytyminen. Vain kivun ja tuskan kohtaaminen mahdollistaa paranemisen.

Maija menee syvemmälle itseensä, tunneperimäänsä ja uskaltaa maalata tunneperimänsä nais- ja mieskuvat.

Perimän mies: shemeikka

Kevytkenkäinen nainen perimässä

Huikentelevainan, kevytkenkäinen nainen ja shemeikka, väkivalainen juoppo, renttu mies.

He löytyvät 2-3 sukupolven takaa perimästä. Näidenkö mallien vanki hän on ollut? Nöyrtyminen tunnustaa olevansa 

vain tunneperimän ketjun yksi lenkki, on Maijalle kova paikka, kunnes hän hyväksyy, että tämä on identiteettiprosessin yksi vaihe.

Prinsessa on laskeutunut keskuuteemme

Tunneperimän nais- ja mieskuvien kautta Maija malaa spontaanisti itsensä jälleen prinsessaksi, jota hävettää, hän ei halua näyttää tätä työtä. Tunnetaideterapia on kuitenkin edennyt merkittävästi: Prinsessa on tässä laskeutunut muiden ihmisten joukkoon, vaikka pelko ja häpeä on vielä kova.

Pieni tyttö haluaa syliin

Tunneperosessi johtaa vilpittömän etsijän vääjäämättä nöyrtymään (tunteiden dynamiika -mallin toinen raja). Maija tekee savesta pienen syliin pyrkivän tytön, joka kaipaa läheisyyttä, hellyyttä ja rakkautta. Maija silittelee ja paijaa tyttöä, kunnes se vahingossa putoaa lattialle ja särkyy. 

Voi sitä itkua, kunnes hän huomaa: Se olikin vain särkynyt saviruukku ja nöyrtyminen on vain itsensä löytämisen ja täydellisen hyväksymisen yksi askel polulla, johon hän oli rohkeasti päättänyt lähteä.

Pelko tulla näkyväksi

Minä saan olla

Pelko tulla näkyväksi, omaksi itsekseen on suuri, pieni tyttö tuskin näkyy ja huutaa peloissaan (vasemmalla). 

Oikealla Maija vihdoin yli kahden vuoden tunneprosessin jälkeen uskaltaa olla itsensä: 

SAAN OLLA,  

SAAN PYYTÄÄ, 

SAAN PALJASTAA HAAVOITTUVUUTENI,

 SAAN OLLA KESKENERÄINEN

Alaston totuus

Maijan viimeisin työ tässä tunnetaideterapiaprosessissa on riemastuttava vapauden ja ilon kiljahdus: Alaston totuus minusta. Tässä olen enkä muuta voi. 
Tämän kuvan maalattuaan hän uskaltaa rakastua, sitoutua, mitä kukaan hänet tunteva ei olisi voinut uskoa todeksi: Prinsessa löytää prinssinsä! 

Onko tämä rakkaus ikuista, jää kysymysmerkiksi, mutta tämä prosessi, nyt-hetkessä, kuva, tuska, väri, kyynel ja ilo kerrallaan on ikuista. Se on Maija juuri nyt, aitona ja todellisena - tänä tuntemisen ja elämisen hetkenä.

Antti Pietiäinen

TTT-metodin kehittäjä 

ja opettaja

PS. Tunnemaalausiltoja ja TTT-kursseja Kaironissa, Helsingissä ja Turussa, ks. Kaironin kurssikalenteri, jonne linkki tässä: http://www.kairon.fi/terapiamuodot/kurssikalenteri

Tänä keväänäkin ehdit vielä mukaan!