Evidence based medicine, EBM, tuli tietoisuuteemme erityisesti 90-luvulla merkiten "tieteellisesti tutkittua totuutta" lääketieteessä. Skeptikot käyttivät sitä erottamaan tutkittu tieto muusta, erityisesti täydentävistä hoidoista (CAM-hoidot). Nyt 25 vuoden kuluttua on korkea aika tutkia miksi näin tehtiin ja mihin se johti?
Tieteessä mikä tahansa metodi perustuu perusoletuksiin eli aksioomeihin (=uskomukseen todellisuuden luonteesta). Mitkä ovat evidence baced medicinen perusoletukset?
1. Ihmisen hoidossa oleellista on löytää vaikuttava syy-seuraus suhde, esim. lääketutkimuksessa vaikuttava aine, jonka etsimiseen läätetutkimus perustuu ja joka on ilmoitettava lääkettä markkinoitaessa. Tämän suhteen löytämiseksi tehdään satunnaistettu kliininen koe, RCT, jonka tulokset tulee voida esittää väestötasolla tilastollisina todennäköisyyksinä.
Mihin tämä tutkimumetodi uskoo, kun sitä soelletaan ihmiseen?
- Se uskoo/olettaa, että ihminen on aineellinen olento, johon hoidollisesti voi vaikuttaa aineellisesti. Tätä uskomusta kutsutaan filosofiassa materialismiksi ja se sulkee pois inhimillisen kokemuksen eli kaikki muut ihmisen olemisen tasot, ajatukset, tunteet, tietoisuuden, yhteisöllisyyden, tunneperimän, ja/tai palauttaa ne aineeseen (reduktionismi).
- Jos ihmisen uskotaan olevan ainetta, on tämä uskomus erityisen hyödyllinen lääketeollisuudelle, koska lääketeollisuus tutkii aineita ja niiden vaikutuksia ja tuottaa sitä kautta itselleen liiketoimintaa eli markkinoi ja myy "vaikuttavaa ainetta" sisältäviä lääkkeitä. Lääketeollisuuden kannalta "evidence based medicine" on mitä sopivin markkinointi ja mainoslause, joka samalla antaa lähes yksinoikeuden hoitamiseen, estää kilpailua ja sulkee usein muut hoitovaihtoehdot pois.
2. Toinen evidence based medicinen uskomus on, että ihminen aineellisena olentona on hyvin yksinkertainen eli riittää osoittaa kokeellisesti (RCT) vain yhden aineen vaikutus yhteen oireeseen riittävällä todennököisyydellä. Tämä riittää myyntiluvan saamiseen, kun lisäksi osoittaa, että aine ei johda liiallisiin riskeihin eli myrkkyvaikutuksiin lyhyellä tähtäimellä (toksisuustutkimukset). Pitkäaikaisten myrkkyvaikutusten (sivuoireiden) koekaniineina ovat ainetta käyttävät ihmiset, koska aineiden kasaantumista kehoon pitkällä aikavälillä ei juurikaan tutkita. Näin pitkäaikaisten vaikutusten seuranta on puutteellista ja pääosin käyttäjien oman aktiivisuuden varassa. Myös hyvin monimutkaiset vaikutusmekanismit (muut sairaudet, yhteisvaikutukset, jne.) ja aikaseurannat suhteessa näihin voidaan unohtaa, samoin muut mahdolliset luonnonmukaiset tavat hoitaa esim. ruokavaliolla tai tunne- ja kehoterapioilla, koska niitä ei näin yksinkertaisella metodilla edes voida "todistaa" toimiviksi. Niiden vaikutushan kun ei ole aineelinen, vaan inhimillinen ja kokonaisvaltainen, sisältäen ihmissuhteet, tunteet, ajatukset, tunneperimän, tietoisuuden, joita voidaan tutkia vain ihmistieteen tutkimusmetodilla, jossa ihmisen yksilöllisellä kokemuksella on ratkaiseva asema.
- Näin lääketutkimus on yksinkertaista ja myyntiluvan saa melko varmasti, ilman kriittistä puolueetonta arviointia ja vaihtoehtojen vertailua.
3. Kolmas oletus on se, että oireen hoitaminen / poistaminen riittää. Kun kiinnitetään huomio vain oireeseen, jää syy hämärän peittoon ja hoitotulos voi olla heikko, jopa vahingollinen. Pahimmillaan vain oiretta hoitamalla syy tukahdutetaan ja tila kroonisoituu, jääden pysyväksi. Oirehoidon seurauksena voi myös syntyä lumipalloefekti: syntyy yhä uusia oireita, joiden hoito synnyttää taas uusia oireita. Myös oirehoito riittää -oletus / uskomus sopii lääketeollisuudelle hyvin. Se takaa pysyvät ja yhä lisääntyät lääkkeiden myyntitulot ihmisen loppu eliniäksi, koska krooninen sairaushistoria pelkillä oirehoidoilla usein vain pitenee ja pitenee. Koska oireiden syyt nyky-yhteiskunnassa ovat yhä useammin sosiaalisia, opittuihin tottumuksiimme, ruokavalioomme, ihmissuhteisimme, tunnekriiseihimme liittyviä, pahenevat ja kumuloituvat nämä todelliset sairauksien syyt ja jäävät pääosin ilman huomiota ja hoitoa. Lisäksi usein ihminen pitkällä tähtäimellä addiktoituu lääkkeisiin tai sairastuu entistä pahemmin niiden takia.
Jo nämä kolme oletusta saattavat evidence based medicinen liian yksipuolisena lähestymistapana kyseenalaiseen valoon. Se on vain yksi uskomus uskomusten joukossa. Tämä johtaa helposti virheisiin ja tutkimustulosten helppoon manipulointiin (saadaan aina se toivottu tulos mitä halutaan) ja terveydenhoitomenojen jatkuvaan kasvuun. Itse sairauksien syitä ei tarvitse tutkia eikä poistaa eikä niihin edes kajota. Lisäksi yksipuolinen ainehoito aiheuttaa uusia oireita, joita taas hoidetaan uusilla näihin oireisiin vaikuttavilla ainehoidoilla. Näin on keksitty oirehoitojen kehä, joka ei pysähdy. Se on ikiliikkuja, joka pysähtyy vasta kun ihminen kuolee. Lääketieteellinen hoitaminen onkin kolmanneksi yleisin kuolisyy USA:ssa.
1. Tutkimuskohteen eli ihmisen olettaminen vain aineeksi on uskomus ja verrattavissa mihin tahansa uskontoon. Jos ihminen uskoo materialismiin, niin uskomuksena se on sallittua, mutta tieteenä liian yksipuolinen lähestymistapa. Lääketutkimus ja lääketiede on näin tehnyt aineesta (=vaikuttava lääkeaine) oikean tieteellisen paradigman (EBM ja RCT). Kaikki lääkärit on pakotettu uskomaan samoin, kun samanainaisesti tämän perususkomuksen kanssa lääkärivala muutettiin siten, että vain aineisiin, evidence based medicine -lääkeaineisiin, uskovat saavat harjoittaa lääkärin ammattia ja muut, siis vääräuskoiset erotetaan ja heiltä viedään lääkärin oikeudet. Tämä sopii eriomaisesti lääketeollisuuden tarpeisiin, koska lääkäri alistetaan samalla uskomaan materialistiseen lääketeollisuuteen, joka tuottaa heidän käyttöönsä yhä uusia aineita.
2. Usko aineeseen, lääkeusko, on kuin tehty lääketeollisuutta varten. Evidence based medicine (ja RCT) onkin kaikkien aikojen tuottoisin mainoslause, mitä mikään tieteen / teollisuuden ala on ehkäpä koskaan keksinyt. Edes mainosrahaa ei juurikaan tarvita, koska lääkärit on lääkärivalan muuttamisen ja käypähoitosuositusten kautta pakotettu toimimaan mainosmiehinä ja lääkemyyjinä. Markkinointiketju on edullinen, täydellinen ja valtion tukema.
Uskontoja on kaikenlaisia, mutta tämä tiedeusko on kyllä kaikkien aikojen rahakkain.
Jos lääkärinä et usko ja toimi evidence based medicine -ohjeistuksen mukaan, Sinut uhataan erottaa, kuten muissakin uskonnoissa tehdään. Kela korvaa ja valtio suojelee niitä, jotka uskovat "oikein". Tässä koko järjestelmä on alistettu yhden, hyvin yksipuolisen ja puutteelisen tieteellisen paradigman uhriksi. Näin estetään luovuus, uudet innovaatiot ja kehitys pysähtyy. Vain yksityinen bisnes, lääketeollisuus lihoo ja hyötyy ja voi samalla ohjata tulevia hoitokäytäntöjä
.
Valvotusti ja kohteeseen soveltuen rajattuna evidence based medicine kyllä toimii omissa rajoissaan. Silloin kun luonnonmukaista, ilman sivuvaikutuksia olevaa ja ihmisen kokonaisvaltaisesti huomioivaa vaihtoehtoa ei ole, on aineellinen vaikuttaminen toki paikallaan. Ensin on kuitenkin aina selvitettävä ennaltaehkäisyn mahdollisuudet, esim. ravinto, yrtit ja luonnonmukaiset täydentävät hoitovaihtoehdot, ja vasta sen jälkeen on oikein turvautua kovempiin keinoihin, jolloin joudutaan hyväksymään niiden sivuvaikutukset. Vain näin toimien aineellisten lääkehoitojen vahingolliset vaikutukset, mm. riippuvuuksien syntyminen, sivuvaikutukset, niiden hoito yhä uusilla oirehoidoilla, syntyneet kuolemantapaukset ja yhä kasvavat lääkemenot voidaan estää.
Terveydenhoitomenojen raju kasvu ei ole pelkästään hyvien uusien hoitojen seurausta, vaan usein myös uusien turhien ja jopa vahingollisten hoitojen seurausta, joiden yhteinen nimittäjä ja luoja on evidence based medicine (RCT), lääkärivalan muuttaminen ja käypähoitosuositukset, jotka ovat nekin usein lääketeollisuuden ohjauksessa (EBM ja RCT -ohjaus).
Terveydenhoitomenoja voitaisiin tehokkaasti vähentää seuraavin keinoin:
1. Kokonaisvaltiaisen ihmistieteellisen humanistisen lähestymistavan käyttöönotolla tutkimuksessa ja hoidossa, koska ihminen on kokonaisvaltainen olento, kehollisuuden lisäksi esim. ajatteleva, tunteva ja sosiaalinen, niin kokemustieto on huomioitava tutkimuksessa ja hoidossa.
2. Ennaltaehkäisevien ja täydentävien hoitojen käyttöönotolla rekisteröimällä ne.
3. Luopumalla edidence based medicine- doktriinista (RCT) ainoana oikeana lähestymistapana.
4. Ottamalla käyttöön oirehoitojen sijasta sairauksien todellisiin syihin keskittyvät tutkimusmetodit ja tieteelliset paradigmat, jotka ottavat huomioon inhimillisen kokemustiedon.
5. Valvomalla ja kontrolloimalla lääketeollisuutta, niin että se ei enään voi ohjailla lääkäreitä pelkkiin oirehoitoihin.
6. Palauttamalla lääkärivala alkuperäiseen hippokrateelaiseen muotoonsa, jossa lääkärillä on eettinen vastuu ammatinharjoittamisestaan.
7. Estämällä lääketeollisuuden suora vaikutus lääkäreihin (korruptiolainsäädäntö ja valvonta).
8. Luopumalla nykymuotoisista käypähoitosuosituksista. Tilalle kokonaisvaltaiset, ennaltaehkäisevät, humanistiset ja erilaiset yksilön kokemustiedon huomioivat hoitovaihtoehdot.
9. Muuttamalla lääketieteen nimi, joka nyt harhaanjohtavasti mainostaa vain lääkehoitoa, terveystieteeksi, jonka sateenvarjon alla tulee olla koko ennaltaehkäisyyn painottava terveydenhoito.
Ylläolevan perusteella evidence based medicine on uskoon perustuva mainoslause, joka on kehitetty ja soveltuu hyvin nykymuotoisen materialistisen lääketeollisuuden käytöön, mutta joka modernissa kokonaisvaltaisessa terveystietteellisessä ajattelussa on yksipuolinen ja siksi siitä tulee ainoana oikeana totuutena luopua.
Antti Pietiäinen
Humanistisen, kokonaisvaltaisen kokemuslääketieteen edustaja.
